Paniikkihäiriö
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan toistuvia, usein jopa täysin ennustamattomia ahdistuskohtauksia. Paniikkihäiriölle altistavana tekijänä on monesti jokin paikka tai tilanne, kuten yleinen kulkuväline, kauppa, elokuvateatteri, luentosali jne. Keholliset oireet nousevat kohtauksenomaisena pintaan niin nopeasti, ettei henkilö yrityksistä huolimatta ehdi hallita niitä ja hän pelkää jäävänsä loukkuun ja pyrkii pakenemaan tilanteesta. Kohtaus menee usein suhteellisen nopeasti ohi, kun henkilö pääsee tilanteesta pois, mutta se jättää mieleen ja kehoon vahvan muistijäljen, joka voi aktivoitua uudelleen vastaavanlaisissa tai sitä muistuttavissa tilanteissa. Tämä aikaansaa epävarmuutta ja hallinnantunteen menettämisen pelkoa. Niinpä pakenemisreittien suunnittelu ja ennalta ahdistusta herättävien tilanteiden välttäminen ovat tyypillisiä selviytymisstrategioita, mutta tosiasiallisesti ne vain ylläpitävät ongelmaa.
Kognitiivisessa psykoterapiassa ajatusten, tunteiden, kehollisten oireiden ja käyttäytymisen nähdään kaikkien olevan tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Se, minkälaisia ajatuksia eri tilanteissa syntyy vaikuttaa siihen, mitä näissä tilanteissa tunnetaan, millaisia kehollisia tuntemuksia viriää ja miten niissä toimitaan. Paniikkihäiriö voidaan kuvata noidankehänä. Henkilö keskittää korostuneesti huomiota omiin kehon ja mielen reaktioihin ja hänellä on taipumus tulkita nämä reaktiot merkiksi uhkaavasta vaarasta. Pelko vaarasta vahvistaa havaittujen elintoimintojen muutoksia ja nämä muutokset puolestaan vahvistavat pelkoa. Lopulta tilanne johtaa paniikkiin.
Psykoterapiassa keskeistä on oppia havaitsemaan, miten oma toiminta ja ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja paniikin kehittymiseen. Terapiassa opetellaan muokkaamaan oireisiin liittyviä tulkintoja realistisemmiksi, ohjaamaan tarkkaavaisuus pois kehollisten tuntemusten seuraamisesta sekä korvaamaan tilanteiden välttely itsensä altistamisella ahdistuneisuutta aiheuttaville tilanteille. Lisäksi terapiassa opetellaan keinoja rentoutua ja rauhoittua paniikin alkaessa ja täten pysäyttää paniikkireaktion eteneminen. Tavoitteen saavuttamisen kannalta oleellista on säännöllinen ja aktiivinen harjoittelu omien ajatusten ja toimintamallien muokkaamiseksi.
lähde: www.terveyskirjasto.fi, www.mielenterveystalo.fi